Näsinsillat – puistosilta
Ranta-Tampella kanavanrannat ja Gustaf Aspin aukio
| Vuosi | 2014-2020 |
|---|---|
| Sijainti | Tampere |
| Laajuus | 2 ha |
| Tilaaja | Tampereen kaupunki |
| Yhteistyössä | Insinööritoimisto Pontek Oy, Insinööritoimisto Arcus Oy |
| Mitä teimme | yleis- ja toteutussuunnittelu |
| Palkinnot | Vuoden Ympäristörakenne 2021, 2. palkinto the Paysage Topscape 2025 CITY´SCAPE AWARD kategoriassa ”Drosscape”. Kohde esitelty teoksessa Contemporary Landscape Architecture – Masterpieces Around The World – kirjassa |
| Kuvat | Maanlumo (kansi, 1–4, 7–8), Jussi Marole (5–6) |
Ranta-Tampellan ulkotilojen poikkeuksellisen laaja suunnitteluhanke on käynnistynyt vuonna 2014 siltojen ja rantojen suunnittelun kutsukilpailulla, jonka voitti työryhmä Insinööritoimisto Pontek Oy, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy ja Insinööritoimisto Arcus Oy.
Ranta-Tampella on uusi asuin- ja työpaikka-alue Tampereen keskustan pohjoispuolella, Näsijärven rannalle ja Tammerkosken kulttuurihistoriallisen alueen laidalle. Asuinalueen läpi virtaa uusi kanava, joka alkaa alueen itäpäädystä, Gustaf Aspin aukiolta ja päättyy Tammerkoskeen.
Gustaf Aspin ja Oskari Helmisen aukioiden kokonaisuus asettuu Ranta-Tampellan kanavan suulle, ja on alueen tärkein julkinen aukiotila. Se muodostaa yhdessä Warkaanlahdensillan, Ranta-Tampellan sillan ja kanavan rantojen kanssa saumattoman kokonaisuuden. Ranta-alueiden veistoksellisessa muotokielessä on mukailtu aaltoja, jotka lyövät laajimpina kanavan suulle, Gustaf Aspin aukion rannalle, ja vaimenevat kanavan rannoilla edetessään vaihettuen rantojen pienimuotoisempaan jäsentelyyn.
Suunnittelussa on tarkasti huomioitu muun muassa haastavat sääolosuhteet, uusi tiivis kaupunkirakenne ja hulevesien hallinta. Hulevesien hallinta on suunniteltu yhtenäiseksi osaksi alueen aukioita ja katuja. Kohteessa on noudatettu resurssiviisaita ja kestävän ympäristörakentamisen periaatteita.
Saumaton kokonaisuus
Kanavanrantojen kokonaisuuden materiaaleina on käytetty monipuolisesti ja paikkaan soveltuen luonnonkiveä, kiertotalouden periaatteita noudattaen vanhoja kierrätettyjä katukiviä, sekä betonikiveä ja valubetonipintoja. Puun käyttö laitureissa ja kalusteissa tuo alueen ilmeeseen lämpöä. Kalustus on väri- ja materiaalimaailmaltaan yhtenäinen. Harkitusti sijoitetut tehostevärit tuovat iloisen lisän ja niillä on myös funktio kanavan pelastustikkaiden paikkojen merkitsemisessä. Sillat ja kanava liittyvät ilmeeltään saumattomasti katujen ja aukioiden maisema-arkkitehtuuriin.
Kestävää ympäristörakentamista
Hulevesien hallinta on suunniteltu yhtenäiseksi osaksi alueen aukioita ja katuja. Pintavedet ohjataan huolellisen tasaussuunnittelun myötä suurilta osin kasvillisuuden käyttöön, jolloin hulevesikaivojen ja -putkien määrää on voitu vähentää. Kohteessa on noudatettu resurssiviisaita ja kestävän ympäristörakentamisen periaatteita mm. kierrätyskivien käytössä. Kasvillisuus on suunniteltu haastavat olosuhteet ja kunnossapito huomioiden ja kasvualustoissa on käytetty biohiiltä. Aukioiden pääpuulajina ovat erilaiset vaahterat. Pitkät puurivit aukeavat vähitellen avaten näkymää kohti siltoja ja Näsijärveä. Valeperspektiivi saa tilan tuntumaan pidemmältä. Monilajiset perenna- ja heinäistutukset lisäävät rakennetussa ympäristössä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
