
Ranta-Tampella Kanavanrannat ja Gustaf Aspin aukio
Vuosi | 2019–2023 |
---|---|
Sijainti | Tampere |
Laajuus | 0,7 ha |
Tilaaja | Tampereen kaupunki |
Yhteistyössä | WSP Finland Oy |
Mitä teimme | yleis- ja toteutussuunnittelu |
Palkinnot | Vuoden ympäristörakenne 2023, Yleisöäänestyksen voittaja Hyvän rakentamisen palkinto 2023, 1.palkinto the Paysage Topscape CITY´SCAPE AWARD kategoriassa ”Street & slow landscape” |
Kuvat | Marko Kallio/Skyfox (kansi, 6, 8), Kuvio Oy (1, 5), Maanlumo (2–4, 7 |
Näsinsillat sijaitsevat Tampereella Näsijärven ja Tammerkosken arvokkaassa kulttuurimaisemassa, Tammerkosken yläjuoksulla. Näsinsiltoja on kaksi rinnakkain. Näistä pohjoinen ajoneuvoliikenteen silta vapautui virkistyskäyttöön, kun Valtatie 12 siirtyi Rantaväylän tunneliin Santalahden ja Naistenlahden välisellä osuudella. Autoilta vapautunut Näsinsilta on muutettu uudeksi julkiseksi ulkotilaksi, puistosillaksi, josta avautuvat maisemat ympäröivään kaupunkiin ja Näsinselälle. Silta yhdistää toisiinsa Ranta-Tampellan ja Särkänniemen alueet sekä täydentää Näsijärven rannan virkistysreitistöä.
Puistosillan jäsentely saa inspiraationsa Näsijärven laajan selän luonnonvoimien liikkeestä. Aaltojen ja voimakkaiden tuulien ”vaikutus” näkyy sillan muotokielessä. Matala, sillan pituussuuntainen aaltoileva luonnonkivimuuri jakaa puistosillan kahteen erilaiseen osaan: liikkumisen vyöhykkeeseen ja muurilla korotettuun oleskelun alueeseen. Matalan muurin aaltoileva muoto luo pitkään siltatilaan selkeän aiheen ja muodostaa sillalle miellyttävän mittakaavan oleskeluun.
Puistosilta on suunniteltu rytmittymään ympäröivän maiseman mukaan. Sillalla on viisi teemallista osaa: Ranta-Tampellan ja Särkänniemen puoleiset päädyt, Pajasaari sekä näiden väliin jäävä vapaasti virtaava koskialue. Sillan keskiosassa tilallinen intensiteetti kasvaa, ja sinne on sijoitettu korkeimmat puistorakenteet sekä näköalapaikka. Virtaavan veden kohdalla kasvillisuus ja rakenteet ovat matalampia ja vähäeleisempiä. Puistosiltaa jaksottaa vertikaalisuunnassa aaltoilevat pylväsrivit. Korkean puustokasvillisuuden puuttuessa pylväät luovat tilarajaa ja tuulensuojaa sillan oleskelualueille. Puistosillan ja ajoneuvosillan väliin jäävään rakoon muodostuu elämyksellinen kävelysilta, jonka ritilän läpi avautuu näkymä Tammerkosken veden pyörteisiin.
Puistosilta on esimerkkikohde, jossa uniikin viherrakentamisen ja kiertotalouden keinoin on uudistettu vanhaa ja samalla parannettu kaupunkilaisten arkiympäristöä sekä luotu täysin uusi, vetovoimainen ulkotila. Purkamisen sijaan silta sai uuden elämän julkisena, vihreänä ulkotilana, joka asettuu luontevaksi ja omaleimaiseksi osaksi laajaa Näsijärven rantareittikokonaisuutta. Puistosilta on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen esimerkki siitä, miten vanha infrastruktuuri voidaan muuttaa laajasti virkistyskäyttöön. Sen rohkea visuaalinen ilme on saavutettu innovatiivisilla suunnitteluratkaisuilla, veistoksellisella muotokielellä, paikan henkeä korostavilla materiaaleilla ja tunnistettavalla värimaailmalla. Korkean laadun on mahdollistanut tilaaja, joka on suhtautunut hankkeeseen rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.