Ranta-Tampella Kanavanrannat ja Gustaf Aspin aukio
Keran eteläosa
| Vuosi | 2018-2020 |
|---|---|
| Sijainti | Espoo |
| Laajuus | 23 ha |
| Tilaaja | Espoon kaupunki, SOK Kiinteistötoiminnot |
| Yhteistyössä | Ramboll Finland Oy, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, WSP Finland Oy |
| Mitä teimme | asemakaavoituksen viitesuunnittelu ja lähiympäristösuunnitelma |
| Kuvat | Maanlumo |
Keran kaupunginosa sijaitsee Espoossa Kehä II ja Turunväylän kulmassa. Suunnittelualue kattoi SOK:n omistamat alueet Keran juna-aseman eteläpuolella. Yhteistyössä asemakaavan viitesuunnittelun ja kunnallisteknisen yleissuunnittelun kanssa Keran julkisista ulkotiloista, hulevesien käsittelystä ja sisäpihojen periaatteista luotiin kattava lähiympäristösuunnitelma.
Lähiympäristösuunnitelma sisälsi alueen julkisten ulkotilojen kokonaiskonseptin ja yleissuunnitelman, puistojen ja aukioiden viitesuunnitelmat, katuympäristön viitesuunnitelman, korttelipihojen tyypittelyn ja eri korttelipihatyyppien viitesuunnitelmatasoiset pihasuunnitelmat. Lähiympäristösuunnitelmassa esitettiin hulevesienkäsittelyn periaatteet puistossa, aukioilla, kaduilla ja pihoilla.
Keran eteläpuolisen uuden kaupunginosan ilmeen ja identiteetin löytämiseksi luotiin alueen julkisille ulkotiloille kokonaisvaltainen maisema-arkkitehtoninen konsepti. Konsepti perustuu Keran historiaan, luontoarvoihin ja tulevaisuuden käyttöön.
Uusi identiteetti
Julkisten ulkotilojen konseptissa suunnittelualue on jaettu neljään pääteemaan: säilyvät metsäiset selänteet, logistiikkakeskus, keramiikka- ja pienteollisuushistoria sekä junarata. Nämä neljä pääteemaa muodostavat julkisen ulkotilan ja korttelipihojen maisema-arkkitehtonisen jäsentelyn periaatteet. Teemat ovat Keralle ominaisia ja niiden kautta vahvistetaan Keran identiteettiä uutena kaupunginosana ja luodaan ulkotiloille omaleimainen identiteetti. Erilaiset teemat, kuten suuri logistiikkakeskus, junarata ja keramiikkahistoria luovat ulkotiloihin sommitteluiltaan ja mittasuhteiltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan tunnistavia ja mielenkiintoisia puistoja ja aukioita.
Vihreäinfrastruktuuri ulkotilojen runkona
Viitesuunnittelun pohjaksi tutkittiin alueen liittymistä osaksi Espoon viherverkostoa ja maisemarakennetta. Alueella sijaitsee mm. liito-oraville tärkeitä kulkuyhteyksiä ja elinympäristöjä. Suunnittelualueen läheisyydessä on tunnistettu sekä nykyisiä että kehitettäviä ekologisia yhteyksiä, joita vahvistettiin rakentamalla uusi viheralueiden perusrakenne yhteyksien tarpeiden mukaisesti.
Uusi runko luo alueelle laajan keskuspuiston, joka linkittyy ympäröiviin viheralueisiin viherkäytävillä. Niin julkisille alueille kuin korttelipihoille istutetaan paljon puustoa ekologisten yhteyksien takaamiseksi. Hulevedet liittyvät olennaisesti alueen vihreään infrastruktuuriin. Alueen tasaisuus tuo haasteita pintavesien hallintaan ja tulvariskin vähentämiseksi hulevesiä käsitellään kokonaisvaltaisesti. Koko kaupunkirakenne – kadut, puistot ja korttelit – muodostavat yhtenäisen hallintajärjestelmän.
