Kera
Konsepti
ASEMAKAAVOITUS
Keran eteläosan asemakaavan ympäristön viitesuunnittelu, Espoo, 2018-2019
Tilaaja:
SOK Kiinteistötoiminnot
Espoon kaupunki
Yhteistyössä:
Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy
Ramboll Finland Oy
WSP Finland Oy
MUUT TOIMEKSIANNOT
Asemakaavarunko (koko Keran alue), Espoo, 2016
Tilaaja:
Espoon kaupunki
Yhteistyössä:
Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy
Trafix Oy
Vahanen Enviroment Oy
Infrakonsultointi Henry Lindgren
SkenarioLabs Oy
Demos Effect Oy
Keran eteläosan kunnallistekninen yleissuunnittelu, Espoo, 2018-
Tilaaja:
SOK Kiinteistötoiminnot
Espoon kaupunki
Yhteistyössä:
Ramboll Finland Oy
ULKOYMPÄRISTÖT JA KATUTILAT:
korttelipihat:
KERA
Uudesta Keran alueesta Espoossa tavoitellaan laadukasta, monipuolista ja viihtyisää tulevaisuuden kaupunkiympäristöä. Ilmeeltään kantakaupunkimainen alue saa hahmonsa teollisesta historiasta yhdistettynä vehreään espoolaiseen lähiympäristöön ja luontoon. Ydinkeskustan korttelit sijoittuvat välittömästi Keran juna-aseman ympärille eri liikennemuotojen muodostamaan solmukohtaan. Keskustassa yhdistyy rautatien, pikaraitiotien, bussilinjojen, polkupyöräilyn ja kokoojakatujen liikenne keskustan kävelymittakaavan ympäristöön.
Keran alue jakautuu junaradan molemmin puolin. Radan erottamia keskustan puoliskoja sidotaan toiminnallisesti ja visuaalisesti yhtenäiseksi keskustaympäristöksi monipuolisesti eri suunnitteluratkaisuilla; radan ylittävällä ylikulkusillalla, Kutojantien-Karapellontien alikululla sekä pääpuistoakselia yhdistävällä alikululla. Asemakaavarunkotyössä tutkittiin Keran ympäristön rakennetta ja konseptia radan molemmin puolin.
Asemakaavoituksen viitesuunnitelmaan tehty työ koskee radan eteläpuolista SOK:n omistamaa aluetta. Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä käytöstä jo poistunut Inexin logistiikkahalli. Hallin väliaikaiskäyttömahdollisuus ja vaiheittain purkaminen on huomioitu ympäristön viitesuunnitelmassa. Aluetta ympäröivät yleisilmeeltään vehreät pientaloalueet etelässä ja idässä. Ympäristön yleissuunnitelma ja korttelipihojen tyypitys perustuvat Keran historiaan, luontoarvoihin, nykyisiin toimintoihin ja tuleviin identiteettitekijöihin. Koko alueen rakenne perustuu maiseman perusrunkoon, luonto- ja viheryhteyksien vahvistamiseen ja paikan teollisuushistoriaan.
Konseptissa suunnittelualue on jaettu neljään pääteemaan: metsäiset selänteet, logistiikkakeskus, keramiikka ja pienteollisuushistoria sekä junarata. Nämä neljä pääteemaa muodostavat julkisen ulkotilan ja kortteleiden maisema-arkkitehtonisen jäsentelyn periaatteet. Teemat ovat Keralle ominaisia ja niiden kautta vahvistetaan Keran identiteettiä uutena kaupunginosana.
Logistiikkakeskus
Keranpuisto muodostaa suunnittelualueen keskelle laajan yhtenäisen puistoalueen, johon kaikki pienemmät puistoalueet linkittyvät tiiviin kevyenliikenteenverkoston kautta. Keranpuisto asettuu nykyisen logistiikkakeskuksen kohdalle ja puisto ammentaa identiteettinsä keskuksen koordinaatistosta ja materiaalimaailmasta. Keranpuisto jatkuu radan ali alikululla Keran pohjoispuolelle ja liittyy siellä Karanpuistoon muodostaen koko Keran vihreän selkärangan.
Keramiikka ja pienteollisuus
Savikukonaukio on Keran kaupallisen keskuksen pääaukio, joka liittyy Keran juna-asemaan ja radan pohjoispuolella jatkuvaan keskusalueeseen sekä radan alittavalla alikulun että sen ylittävän sillan kautta. Ulkotilojen ilme ja materiaalimaailma liittyvät Keran pohjoisosan keramiikkahistoriaan. Tavoitteena on sitoa radan puolet toisiinsa tunnistettavan ulkotilateeman kautta.
Metsäiset selänteet
Alueen itäreunan kallioselänteen reuna-alue säilyy nykyisellään, mutta viheryhteyttä vahvistetaan Karamalmintien puuistutuksin ja puisto- ja korttelialueiden puustovyöhykkein. Laajin tällä vyöhykkeellä sijaitsevista puistoista on kaakkoiskulmaan, Karamalmintien alittavan kevyenliikenteen alikulun alueelle sijoittuva Kehlopuisto, joka muodostaa vaihtelevan levyisen puistovyöhykkeen alikululta Keranpuistoon saakka. Eteläreunan puustoinen, pientaloaluetta teollisuusalueesta rajaava Nihtivalli säilytetään ja sen suojavyöhykemäisyyttä vahvistetaan. Keran puolella valli loivenee ja liittyy saumattomasti kortteleiden piha-alueisiin, joiden alle jää kortteleiden pysäköintihalli. Kortteleihin liittyvä vallin osa metsitetään havu- ja lehtipuin niin, että valli säilyy suojavihervyöhykkeenä pientaloalueelle päin.
Junarata
Puistoakseli jatkuu radan suuntaisesti Viilivadinpuistona, kapeana suojavihervyöhykkeenä Karamalmintien sillalle saakka. Junaradan reuna-alueelle on linjattu myös pyöräilyn pääreitti Baana, joka jatkuu ohi Keran kohti Kauniaisia. Radanvarren puistoalueiden pääteeman muodostavat pilaripuurivistöt, jotka luovat aseman seudulle tunnistettavan aiheen. Pilaripuiden rivistöt jaksottavat radan reunustaa koko Keran alueen matkalla ja niiden suoraviivainen rytmitys vertautuu ohikiitäviin juniin.