Atlantinkaari yhteiskäyttöpihavyöhyke
Konsepti
VIITESUUNNITtelu
Yhteiskäyttöpihavyöhyke, korttelit 20828-29, pihavyöhykkeen viitesuunnitelma, Jätkäsaari, Helsinki, 2015
Tilaaja:
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Yhteistyössä:
Maisema-arkkitehtitoimisto Sumu Oy
Arkkitehtitoimisto Paula Leiwo Oy
kilpailu
SATOn 75-vuotisjuhlavuoden arkkitehtuurikilpailu, ehdotus ‘MinMaxMix’
1.palkinto, Jätkäsaari, Helsinki 2015
Tilaaja:
SATO Oyj
Pääkonsultti:
Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit Oy
Jätkäsaaren Lakeanpuisto, Arkkitehtuurikilpailu, ehdotus ‘Kettu’, Jätkäsaari, Helsinki 2016
Arkkitehti:
Mer Arkkitehdit Oy
TOTEUTUSSUUNNITTELU
Jätkäsaaren korttelin 20828 tonttien 2-3, 7-8 yhteispihan suunnittelu, Helsinki, 2016-2019
Toteutus: 2019-
Tilaaja:
Sato-Rakennuttajat Oy
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT
Lakea Oy
Arkkitehdit:
Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy
Arkkitehtitoimisto Tiuri & Lommi Oy
OOPEAA Office for Peripheral Architecture Oy
Jätkäsaaren korttelin 20828 tonttien 4-6 yhteispihan suunnittelu, Helsinki, 2017-2020
Toteutus: 2019-
Tilaaja:
Temotek Oy
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT
R-Rakennuttajat Oy
Arkkitehdit:
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
Arkkitehtitoimisto Tiuri & Lommi Oy
Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy
Jätkäsaaren korttelin 20829 tonttien 1-2, 4-6 yhteispihan suunnittelu, Helsinki, 2018-
Tilaaja:
Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT
Haahtela-rakennuttaminen Oy
Arkkitehdit:
Avarc Arkkitehdit Oy
Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy
ATLANTINKAARI
Atlantinkaaren pihakorttelikokonaisuus rakentuu rakentuu Helsingin Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston länsipuolelle. Asuntotontit liittyvät toisiinsa yhteisten sisäpihojen ja niiden läpi kulkevan piharaitin kautta. Korttelia yhdistävän pihavyöhykkeen tavoitteena on monipuolistaa oleskelun ja leikin mahdollisuuksia sallimalla toimintojen vaihtelevuus tonteittain. Pihavyöhyke tarjoaa vaihtelevan luonteisia oleskelu- ja leikkialueita pihareitin varrelle, ja vyöhykkeen elävyyttä lisäävät maantasokerrosten reitille avautuvat asuntoterassit sekä liike- ja asukastilat, kuten harraste- ja kokoontumistilat ja talopesulat.
Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumon suunnittelemana tilallisena periaatteena on korttelikokonaisuuden läpi kulkeva uomaansa muovaava pääreitti, ”virtaava vesi”. Pääreitti on pihan kokoava aihe ja perustaso, ja se hahmottuu kortteleiden keskellä suurena vapaana tilana. Uoma levenee pihatiloissa ”suvannoiksi”, joissa liike hidastuu ja muodostaa oleskelun ja leikin paikkoja. Virran suvantokohtiin sijoittuu puutasoja, kalusteita ja varusteita. Reitti on myös työntänyt tieltään maamassoja: on syntynyt pihan perustasosta korkeampia ”rantatörmiä”, joille yksityisemmät piha-alueet sijoittuvat.
Pihojen muodostama tilasarja jaksottuu kolmeen vyöhykkeeseen:
Virta / pääreitti
korkotasoiltaan alimpana
toimii myös tulvareittinä
luonteeltaan puolijulkinen tila
Suvanto / pääreitin varrelle asettuvat leikin ja oleskelun alueet
korkotasoltaan joko virran varrella alimpana tai reuna-alueilla
kasvillisuus rajaa suvantoaluetta, pylväspuut, korkeat pensaat
luonteeltaan puolijulkista tilaa
Rantatörmät / kotiintulon alueet, asuntoterassit
korkotasoltaan ylimmät alueet
pääreitiltä noustaan ylös kohti sisäänkäyntejä
suvantoalueen korkeampi kasvillisuus muodostaa portin sisäänkäyntipihoille
luonteeltaan yksityinen
Pihojen ulkopuolisen julkisen vyöhykkeen muodostavat pienet aukiotilat Atlantinkadun varrella sekä Madeiranaukio ja Melkinlaituri. Kanarian- ja Azorienkujien pääteaukiot sekä Azorienkujalta Hyväntoivonpuistoon johtava kevyen liikenteen yhteys ovat korttelipiha-aluetta jaksottavia julkisia ulkotiloja.